Teksti 19: Suomen historia ennen itsenäisyyttä.
Lue ensin teksti kokonaan ja tutustu myös tekstin sanastoon.
Tämän jälkeen voit käydä tekstin läpi lyhyissä jaksoissa ja vastata monivalintatehtäviin.
SUOMEN HISTORIA ENNEN ITSENÄISYYTTÄ
Jokaiselle maalle kansakunnan synty, kansakunnan juurien
etsiminen, on sen itsetuntemuksen keskeisiä kysymyksiä.
Suomalaisten varhaisimmat esi-isät muuttivat Suomenniemelle
jo varhain esihistoriallisena aikana. Asutus oli hyvin harvaa
alkuaikoina, mutta se sai uutta verta vuosisatojen ja
-tuhansien aikana idästä, etelästä ja lännestä. Muuttajat
toivat myös mukanaan uusia tapoja. Suomalaiset oppivat
tuntemaan pronssin ja raudan. Ja tärkeintä oli, että he
oppivat viljelemään maata. Kun historiallinen aika alkoi
1100-luvulla, kiinteää asutusta oli jo Varsinais-Suomessa,
Satakunnassa, Hämeessä ja Karjalassa ja uusia asukkaita
siirtyi myös Pohjanmaalle. Samaan aikaan koko Itämeren
maailma koki suuria muutoksia. Vähitellen alkoi syntyä
valtioita. Läntinen Suomi kuului alusta alkaen Ruotsiin, joka
sitten levitti valtaansa aina Itä-Suomeen asti. Myös Tanska
ja Novgorod olivat kiinnostuneita Suomesta.
Samaan aikaan oli kristinusko tullut Suomeen. Katolinen kirkko ulotti
vaikutuksensa maahan, mutta idässä esiintyi myös ortodoksisia
piirteitä. 1200-luvulla Itämeren alueella alkoi voimakas
saksalainen kausi ja kaupunkeja perustettiin. Keskiajalla
asutus alkoi levitä sisämaahan ja maahan muutti myös runsaasti
ruotsinkielistä väestöä varsinkin rannikoille. Suomesta
muodostui vähitellen Ruotsin valtakunnan tukialue yhtenäistä
ja voimakasta Venäjää vastaan. Yhteispohjoismainen unioni
Tanskan johdolla päättyi Kustaa Vaasan aikana, jolloin
Ruotsi-Suomi erosi liitosta. Kustaa Vaasa katkoi myös siteitä
Saksaan ja katoliseen kirkkoon. Saksasta levinnyt
uskonpuhdistus toi mukanaan myös kansallisen kirjallisuuden.
Mikael Agricola julkaisi ensimmäiset suomenkieliset teokset.
Uusi keksintö, kirjapaino, avasi kokonaan uudet
mahdollisuudet. Ruotsi joutui 1500-luvulla sotiin Venäjän
kanssa. Taistelut levisivät Baltiaan ja 1600-luvulla Saksaan.
Myös suomalaisia joukkoja osallistui näihin taisteluihin,
kuten kaikkiin muihinkin Ruotsin sotiin. Seurauksena oli,
että maa köyhtyi, mutta samalla saatiin Keski-Euroopasta
uusia kulttuurivaikutteita.
Ruotsi nousi suurvallaksi,
jolloin hallintoa ja koululaitosta kehitettiin voimakkaasti.
1649 Turkuun perustettiin yliopisto, josta tuli tärkeä
henkisen elämän keskus. Uusia kaupunkeja perustettiin
jatkuvasti ja rannikkojen talonpojat veivät tuotteitaan
suuriin keskuksiin Tukholmaan ja Tallinnaan. Suuria sotia
seurasi monen vuosikymmenen rauhan aika, mutta 1600-luvun
lopulla se päättyi ankariin nälkävuosiin ja Suureen Pohjan
sotaan. Se merkitsi suurvalta-aseman loppua ja Suomesta osa
joutui Venäjän hallintaan. Venäjästä alkoi tulla yhä suurempi
uhka Suomelle. Pietarista kasvoi eurooppalainen suurkaupunki.
Venäjän vaaran takia alkoi Suomessa esiintyä ensimmäisiä
suunnitelmia muodostaa itsenäinen valtio. Vaikeuksien jälkeen
seurasi jälleenrakennuksen aika ja varsinkin taloudellisia
oloja yritettiin parantaa. Turun akatemia aloitti laajat
tutkimukset oman maan oloista. Tutkijat olivat ennen kaikkea
kiinnostuneita Suomen omasta historiasta, muinaisrunoudesta
ja maantieteestä. Tajuttiin, että Ruotsinkin yhteydessä Suomi
oli aina ollut oma kokonaisuutensa. Napoleonin ajan monista
sodista johtui, että Suomi siirtyi 1809 Venäjän yhteyteen.
Suomi sai Venäjän keisarilta sisäisen itsehallinnon. Suomi oli
valtio, jolla oli oma hallinto ja talous. Pääkaupunki
siirrettiin Turusta Helsinkiin, jonne rakennettiin upea
yhtenäinen keskusta. Myös yliopisto siirtyi Helsinkiin.
Suomi aIkoi etsiä omaa identiteettiään, Suomi halusi olla
nimenomaan suomalainen maa. Taustaa haettiin muinaisrunoudesta
ja sukukansoista. Suomalaisista luotiin kuva sitkeinä
työntekijöinä ja urhoollisina sotilaina. Syntyi vähitellen
aktiivinen kansallispolitiikka. 1860-luvulla alkoi laaja
uudistustoiminta. Maa alkoi teollistua ja rautatie yhdisti
aivan uudella tavalla maan eri osat toisiinsa.
Suomalaisuusliike sai yhä suurempaa merkitystä ja
kielitaistelu suomenkielisten ja ruotsinkielisten välillä oli
kiivas. Kummatkin ponnistelivat tavoitteidensa puolesta;
yhteiskunnan kehitys nopeutui. 1800-luvun lopussa
venäläiskansalliset pyrkimykset voimistuivat ja ne johtivat
Suomessa ns. sortovuosiin, jolloin yritettiin kaventaa Suomen
itsehallintoa. Tämä johti Suomessa voimakkaaseen vastarintaan
ja poliittiset olot vaikeutuivat. Vaikka välillä oli
rauhallisia aikoja, ristiriita jatkui Venäjän kanssa aina
vallankumousvuoteen 1917 saakka. Työväenliike nousi uutena
tekijänä Suomen yhteiskunnassa vuosisatojen vaihteessa.
Ensimmäisissä valtiollisissa vaaleissa 1907 työväenliike oli
ylivoimaisesti suurin puolue. Itsenäistymisvaiheessa
suomalaiset jakautuivat veriseen sisällissotaan keväällä
1918.
Suomi viettää itsenäisyyspäiväänsä joulukuun 6. päivänä. Tuona päivänä
1917 eduskunta antoi itsenäisyysjulistuksen.
Sanakirja
Käy nyt teksti läpi jakso kerrallaan ja vastaa tämän jälkeen monivalintatehtäviin:
Kotisivulle