Essiivi

Pääte: -na / -nä

Vastaa kysymyksiin: minä? millaisena? milloin?


 


Muodostus: sanan vartalo + -na/-nä (astevaihtelusanoissa vahva aste)


onnellinen	onnellise- 	onnellisena
opettaja	opettaja- 	opettajana
poika    	poja-    	poikana
joulu	        joulu-   	jouluna
juhannus	juhannukse- 	juhannuksena



Essiivin käyttö: 


1. Minä? Missä asemassa tai tehtävässä lauseen subjekti tai objekti on?

         Maija on opettajana suuressa koulussa. 
         Pekka oli harjoittelijana päiväkodissa. 
         Saimme paljon kukkia, joten meidän täytyi käyttää laseja maljakkoina.

         - Essiivi kertomassa, mitä mieltä puhuja on:

         Johtaja piti Maijaa sopivana tähän tehtävään. 
         Pidän Pekkaa oikein mukavana miehenä.

         - Essiivi ilmaisemassa aikaa:

         Lapsena menin joka kesä mummolaan. 
         Nuorena halusin tulla kampaajaksi.

 
2. Millaisena? Millaisessa mielentilassa tai olotilassa lauseen subjekti
   tai objekti on?
 
         Äiti tuli kotiin väsyneenä. 
         He asuvat talossaan tyytyväisinä. 
         Viime viikolla en ollut työssä, koska olin sairaana.

 
3. Milloin?

         a) viikonpäivät, viikonloppu ja juhlapäivät:	

            maanantaina, sunnuntaina, viikonloppuna, pääsiäisenä,vappuna, 
            jouluna, itsenäisyyspäivänä

         b) vuosi:   
 
            Minä vuonna sinä olet syntynyt?
            Olen syntynyt vuonna 1965

         c) viime, tänä, ensi, seuraava + essiivi: 

            viime kesänä, tänä talvena, ensi syksynä, viime torstaina, 
            tänä iltana


 
Esimerkkejä: 

         Me käymme saunassa lauantaina. 
         Viime kesänä satoi paljon vettä. 
         Suomi itsenäistyi vuonna 1917. 
         Olimme vappuna Helsingissä.





Translatiivi



Pääte: -ksi 

Vastaa kysymyksiin: miksi?/keneksi?, millaiseksi?, kuinka pitkäksi ajaksi?







 

Muodostus: sanan vartalo + -ksi


mies	     miehe- 		mieheksi
nainen       naise-     	naiseksi
terve	     tervee-    	terveeksi
päivä	     päivä-     	päiväksi

 

Translatiivin käyttö: 


1. Miksi tai millaiseksi lauseen subjekti tai objekti muuttuu 
   tai on muuttunut.
 
         Hän kasvoi mieheksi sodan aikana. 
         Tytön kasvot muuttuivat aivan punaiseksi. 
         Tule pian terveeksi! 
         Pekka valmistui keväällä insinööriksi. 
         Hän menee työnjohtajaksi erääseen firmaan.

         Liisa valittiin kokouksen puheenjohtajaksi. 
         Talo maalattiin valkoiseksi. 
         Voisitko vaihtaa tämän setelin kolikoiksi? 
  
 Verbit: luulla, tuntea, sanoa, ehdottaa, kutsua, kuvitella 
         + objekti + translatiivi 

         Luulin häntä vanhemmaksi. (= Luulin. että hän on vanhempi.)
         Tunsin itseni väsyneeksi ja kiukkuiseksi. 
         Ihmiset sanovat häntä tyhmäksi. 
         He ehdottivat Liisaa puheenjohtajaksi. 
         Maijaa on aina kutsuttu Maikiksi. 
         Kuvittelin tätä työtä helpommaksi.

 
2. Ajanilmaukset 

   a) Kuinka pitkäksi ajaksi?
 
         Jochen tuli Suomeen kolmeksi kuukaudeksi.
         Menen maalle viikoksi.
         Me menemme lasten kanssa retkelle koko päiväksi.

   b) Mihin aikaan? Miksi ajankohdaksi?
 
         Menemme elokuviin kahdeksaksi.
         He tulevat meille viikonlopuksi.
         Hän lupasi tulla kotiin kuudeksi.
 
   c) Milloin? (missä järjestyksessä)
 
         Ensimmäiseksi menemme saunaan.
         Hän tuli laulukilpailussa viimeiseksi.
         Aluksi käydään kaupassa ja sitten tehdään ruokaa.
         Seuraavaksi meidän täytyy siivota tämä talo.