Villen äiti kulki ajatuksissaan kohti Villen asuntoa. Yhtäkkiä hän pysähtyi: "Herranen aika! Villen villasukat! Mitä nyt on tapahtunut?" Äiti ryntäsi puhelinkoppiin ja yritti soittaa Villelle. Puhelin soi kauan, mutta kukaan ei vastannut.
Ville harppoi tyytyväisenä asuntoaan kohti. Hän huomasi sukkansa. "Voi sitä Venanciaa!", hän sanoi itsekseen, repäisi sukat maasta ja meni sisälle.

11.
  1. Äiti kävelee arvokkaasti puhelinkopille.
  2. Äiti kiirehtii puhelinkoppiin.
  3. Äiti pyöräilee puhelinkopille.
    12.
    1. Ville nostaa varovasti sukat maasta.
    2. Ville irrottaa sukat puukolla.
    3. Ville riuhtaisee sukat maasta.

      .

      .

      .

      .