Villen äiti tuli ulos puhelinkopista. Sukkia ei näkynyt missään. Hän kauhistui: "Olenko minä tulossa höperöksi?
Onkohan minussa kuumetta? Mutta tässä ne sukat varmasti äsken olivat. Tottahan minä ne tunnen. Itse kudoin ne
pojalleni viime talvena." Villen äiti katseli joka suuntaan. Missään ei näkynyt villasukkia. Lopuksi hän vielä
katsoi taivaalle, mutta sielläkään ei näkynyt Villeä eikä Villen villasukkia.
13.
- Äiti on itse ommellut Villen sukat.
- Ville on viime talvena virkannut sukat itse.
- Äiti on itse tehnyt Villen sukat.
14.
- Kun sukkia ei näy missään, äiti kurkistelee metsään.
- Äiti katsoo joka paikkaan ja lopuksi roskakoriin.
- Äiti katsoo lopuksi ylhäälle.
.
.
.
.