Teksti 14: Suomen elinkeinot

Lue ensin teksti kokonaan. Tutustu myös tekstin sanastoon sekä pronominien käyttöön. Tämän jälkeen voit käydä tekstin läpi lyhyissä jaksoissa ja vastata monivalintatehtäviin.

SUOMEN ELINKEINOT

Suomi sijaitsee Euroopan pohjoisella reuna-alueella ja sen takia suomalaiset ovat aina eläneet vaikeissa olosuhteissa. Kesät ovat lyhyitä, ihmisiä on vähän, suomalaisten on ollut pakko tehdä työtä ankarasti. Heidän täytyy suunnitella kaikki hyvin, muuten he eivät pysty elämään kovan talven yli. Suomalaiset ovat saaneet ja saavat maksaa vuodenaikojen vaihteluista ja pitkästä kylmästä talvestaan monella eri tavalla. On vaikea pitää auki erilaiset kulkuväylät ja satamat, tarvitaan lämpimiä asuntoja ja on vaikea luoda työpaikkoja, täytyy olla riittävä vaatetus. Kaikki nämä asiat merkitsevät paljon enemmän työtä ihmisille, jotka asuvat täällä kuin ihmisille, jotka asuvat lämpimissä maissa.
Uusi tekniikka ja nopeat liikenneyhteydet eivät ole voineet muuttaa Suomen paikkaa maantieteessä, mutta suomalaisten korkea koulutustaso ja vähitellen parempi kielitaito auttavat poistamaan muurit Suomen ja muun maailman väliltä. Syrjäinen Suomi on nykyään sekä taloudessa että kulttuurissa yhä kiinteämpi osa kylää, jota me sanomme maailmaksi. Ja samalla meidän elämämme on tullut enemmän riippuvaiseksi ulkopuolisesta maailmasta.
Suomalaisten toimeentulon tärkein perusta on aina ollut maan suuret metsät. Keskiajalla tärkeitä olivat turkikset ja riista, myöhemmin vilja, terva, laivat ja sahatavara, 1900-luvulla sellu ja paperi. Kaikki tuotteet, joilla Suomi käy ulkomaankauppaa, ovat alkuaan metsistä. Suomi elää metsästä. Ensimmäiset tehtaat perustettiin Suomeen 1800-luvulla, mutta nekin tarvitsevat avukseen metsiä. Suuri merkitys Suomelle aina on ollut sen sijainti idän ja lännen välissä. Taloushistoriassa - miten suomalaiset ovat saaneet leipänsä - tämä on merkinnyt uusia mahdollisuuksia. Kauppareitit idän ja lännen välillä ovat vaikuttaneet Suomen elämään jo vuosisatoja. Tänään suuri osa suomalaisten toimeentulosta edelleen perustuu samaan pohjaan. Tämän vuosisadan alussa Suomi oli kehitysmaa, joka eli maataloudesta. Kaupungeissa asui vain 15 prosenttia ihmisistä ja runsas kymmenesosa väestöstä eli teollisuudesta. Muutos tapahtui vähitellen ja se tapahtui sahateollisuudessa. Läntinen Eurooppa kasvoi nopeasti ja se tarvitsi puutavaraa. Sahat tarvitsivat työvoimaa ja puuta metsistä, ja se vaikutti myös maaseudun elämään. Maatalous muuttui, saatiin koneita. Yhteydet lyhenivät kun rakennettiin rautateitä ja laivoja. Myös tekstiiliteollisuus alkoi kasvaa, kun ihmiset eivät enää tehneet kaikkea kotona ja heillä oli enemmän rahaa.
Puutavaralle löydettiin uutta käyttöä: ensimmäiset sellu- ja paperitehtaat rakennettiin 1800-luvun lopulla. Tällä tavoin, askel askeleelta, Suomi kadotti vuosisatoja vanhan maalaisidyllinsä; luonnonrauha muuttui uusien koneiden meluun.
Mutta vaikka muutos oli suuri, siitä huolimatta Suomi vielä 1950-luvulla oli puoliteollinen valtio. Lähes puolet ihmisistä eli edelleen maa- ja metsätaloudesta. Vain runsas neljännes eli teollisuudesta ja palveluista. Mutta kehitys tuli nopeammaksi. Koneita tuli lisää, maa- ja metsätalous ei tarvinnut enää niin paljon työläisiä. Ihmiset muuttivat maaseudulta kaupunkeihin. 1980-luvulla enää vain kymmenesosa Suomen työvoimasta eli vanhoista ammateista. Kaikki oli muuttunut 70-80 vuodessa. Vaikka väki maaseudulla väheni, peltojen, karjan ja metsien tuotto tuli paremmaksi. Maatilat pystyivät tuottamaan enemmän viljaa, karjatuotteita, kasviksia ja muita elintarvikkeita kuin koskaan ennen. Suomessa on enää vain noin parisataatuhatta maatilaa, joilla jokaisella on oma erikoisalansa. Ennen Suomi toi viljaa ulkomailta, mutta nykyään me olemme omavaraisia, mikä oli Suomen tavoite pitkän aikaa. Ongelma on tällä hetkellä ylituotanto, miten Suomi pystyy myymään tuotteitaan ulkomaille. Pohjoisen ja karun Suomen on vaikea kilpailla hinnoilla maiden kanssa, jotka sijaitsevat lämpimässä etelässä.
Suomi kuuluu hyvinvointivaltioihin, joille ominaista on runsaat palvelut. 1980-luvun alkupuolella palvelualoilla oli työssä jo yli puolet työvoimasta ja tämä alue kasvaa koko ajan. Suomi tarvitsee lisää ihmisiä, jotka tekevät työtä koulun, terveyden ja sosiaalipalvelujen alueilla. Suomalaiset käyvät koulua enemmän kuin koskaan ennen, terveydestä pidetään parempaa huolta, samoin kuin lapsista ja vanhoista ihmisistä. Kaikkeen tähän tarvitaan ihmisiä: opettajia, sairaanhoitajia, lääkäreitä ja sosiaalityöntekijöitä. Samoin tarvitaan tuhansia työtä tekeviä ihmisiä, jotka pitävät yhteiskunnan puhtaana, hoitavat liikenteen, pitävät huolta ympäristöstä ja huoltavat rakennuksia.
Suomi on maailmalla pieni ja pienenä se on hyvin riippuvainen muusta maailmasta. Mutta silti maamme kuuluu siihen pieneen maiden ryhmään, joka on menestynyt hyvin. Muu maailma tulee mainiosti toimeen ilman suomalaisia tuotteita ja palveluita. Suomen osuus maailmankaupasta on vain vajaa yksi prosentti. Tuolla yhdellä prosentilla Suomen täytyy elää ja se osuus on aina uudelleen vallattava tarjoamalla sellaisia tuotteita ja sellaisia palveluita, joita maailma haluaa.

Sanakirja

Kielioppi - pronominit

Käy nyt teksti läpi jakso kerrallaan ja vastaa tämän jälkeen monivalintatehtäviin:

Kotisivulle