Teksti 4: Mitä Suomessa juhlitaan?Teksti 4: Mitä Suomessa juhlitaan?
Kalevalan päivä ja suomalaisen kulttuurin päivä on helmikuun 28. päivä. Kalevala on Suomen kansalliseepos, jonka Elias Lönnrot keräsi. Se ilmestyi vuonna 1849. Kalevalan päivää juhlitaan erityisesti kouluissa. Juhlissa esitetään erilaista ohjelmaa, esim. lauluja ja Kalevalan runoja.
Pääsiäisviikolla on Suomen kirkoissa hartaushetki joka ilta.
Silloin lauletaan Jeesuksen kärsimyksestä kertovia virsiä ja
muistellaan Jeesuksen kärsimyksen tietä. Pitkäperjantai on
Jeesuksen ristiinnaulitsemisen muistojuhla.
Pääsiäistä vietetään Jeesuksen ylösnousemisen muistoksi.
Ennen pääsiäistä pienet trulleiksi pukeutuneet lapset
kulkevat talosta taloon, heiluttavat koristeltuja oksia ja
toivottavat ihmisille terveyttä.
He sanovat:" Virvon, varvon tuoreeks , terveeks, tulevaks
vuodeks. Vitsa sulle, palkka mulle."
Sitten he antavat oksan talonväelle ja toivovat saavansa itselleen pienen lahjan.
Pääsiäisenä maalataan pääsiäismunia ja syödään mämmiä. Mämmi syödään
kerman ja sokerin kanssa. Pääsiäisenä kukkamaljakoihin laitetaan pajunkissoja.
Ne ovat kevään merkki.
Vappu on iloinen juhla. Silloin juodaan simaa ja syödään tippaleipiä. Työläiset marssivat ja laulavat työväenlauluja. Opiskelijat juhlivat. Vappuna Suomessakin voi tanssia kaduilla. On oikea karnevaalitunnelma.
Äitienpäivä on aina toukokuun toinen sunnuntai. Silloin äidille leivotaan salaa jotain herkullista. Aamulla hänelle viedään kahvi sänkyyn. Samalle perhe antaa äidille lahjan ja hänelle lauletaan. Yleensä lauluissa kiitetään äitiä siitä, että hän on aina jaksanut rakastaa ja hoitaa meitä.
Helluntai on iloinen juhla. Kesä on alkanut. Monet nuoret löytävät toisensa. Suomessa sanotaankin: "Jos ei ole heilaa helluntaina, ei ole koko kesänä."
Juhannus on keskikesän juhla, valon juhla. Pohjois-Suomessa aurinko ei laske ollenkaan. On yötön yö. Juhannuksena valvotaan usein koko yö ja nautitaan Suomen lyhyestä kesästä. Juhannuksena syödään erikoisesti valmistettua keittoruokaa, juhannusjuustoa. Usein juhannuksena mennään naimisiin. Kauniin kesän juhannushäistä jää lämmin muisto.
Isänpäivä marraskuussa on Suomessa melko uusi juhla. Silloin isälle viedään jokin mukava lahja ja hänelle lauletaan.
Pyhäinpäivä on myös marraskuussa. Silloin Suomessa muistetaan rakkaita omaisia, jotka ovat kuolleet. Heidän haudoillensa viedään kynttilät.
Itsenäisyyspäivä on joulukuun 6. päivä. Olemme kaikki onnellisia siitä, että Suomi on itsenäinen ja vapaa maa. Suomi itsenäistyi 6.12.1917. Itsenäisyyspäivänä käydään kirkossa ja järjestetään erilaisia juhlia. Sankarihaudoille lasketaan seppeleitä ja haudoille viedään kynttilöitä. Kotien ikkunoilla palavat myös kynttilät. Presidentin linnassa pidetään suuret tanssiaiset.
Jouluvalmistelut aloitetaan jo aikaisin. Ensin vietetään pikkujoulua.
Se voi olla firman juhla tai kavereiden oma juhla. Pikkujoulua vietetään
iloisesti ja joskus myös meluisasti. Ennen joulua kirkoissa käydään
laulamassa kauneimmat joululaulut. Ystäville lähetetään joulukortit ja
perheelle ostetaan joululahjat. Kauppoihin laitetaan jouluikkunat ja
kaduille sytytetään jouluvalot. Kotona leivotaan joulutorttuja ja piparkakkuja.
Joskus porkkanalaatikko, lanttulaatikko ja rosolli tehdään myös kotona, joskus ne
ostetaan kaupasta. Joulupöytään hankitaan joulukinkku. Sitten keitetään joulupuuro.
Joulukuusi tuodaan sisälle ja se koristellaan. Omaisten haudoille
sytytetään kynttilät. Radiosta ja televisiosta julistetaan joulurauha.
Illalla tulee pukki. Tavallisesti hän koputtaa ovelle ja
kysyy: "Onko täällä kilttejä lapsia?" "On, on. Kyllä, kyllä", vastaavat
sekä aikuiset että lapset. Kun lahjat on jaettu, syödään yhteinen
jouluateria. Aattoiltana mennään aikaisin nukkumaan, että herätään aamulla
joulukirkkoon. Joulukirkossa lauletaan Jeesuksen syntymästä ja kuunnellaan
jouluevankeliumi. Joulu on rauhan juhla. Silloin yleensä ihmiset ovat
omassa kodissaan perheensä kanssa.
Tapaninpäivä on iloinen juhla. Silloin käydään kylässä, mennään tapaniajelulle. Ennen tapaniajelulla käytiin hevosella, nykyään autolla.
Uudenvuodenaatto on vuoden viimeinen päivä. Silloin juhlitaan ystävien kanssa ja ammutaan raketteja. Vähän ennen keskiyötä kokoonnutaan kaupungintalolle ottamaan uusi vuosi vastaan. Siellä pidetään puhe ja lauletaan Maamme-laulu. Usein lauletaan myös virsi "Jumala ompi linnamme.." Kun vuosi vaihtuu, toivotetaan ystäville Onnellista Uutta Vuotta. Usein tehdään myös uudenvuodenlupauksia. Silloin päätetään tehdä jokin asia paremmin kuin ennen. Uusi vuosi halutaan aloittaa hyvällä mielellä ja tulevaisuuteen luottaen.
Kielioppi - passiivin preesens
Käy nyt teksti läpi jakso kerrallaan ja vastaa tämän jälkeen monivalintatehtäviin:
Sanakirja